Sähkösäästö sähköä viksusti turvaamalla talosi kosteudelta ja siten homeelta. Vanhassa talossa karkaa ylhäältä harakoille 60%. Suorasähkötalossa takasin maksuaika 2 – 5 vuotta, sen jäkeen on pelkkää voittoa ja kosteusturvaa.
Paras eriste on puukuituinen kosteushengittävä selluvilla suurpaine-puhalluksena. Lopputulos on tuulta kestävää ja lähes painumatonta. Tavallinen puhallus kuohkeana painuu 20%.
Sähkösäästö rakennusfysiikkassa lämpö karkaa ylhäältä
Yläpohjan eristäminen on tärkein osa-alue suorasähköisen rivitalon ja omakotitalon sähkösäästössä sekä hukkalämmön minimoinnissa. Yläpohjan eristeiden laatu erityisesti tiiveys vaikuttaa suoraan koko rakennuksen lämmityskustannuksiin. Suurin syy sille, miksi yläpohjan eristys on ensiarvoisen tärkeää, voidaan selittää fysiikalla: lämmin nousee aine ylöspäin. Jos yläpohjan eristys vuotaa tai on puutteellinen, syntyy lämpöhäviötä. Tässä tilanteessa kodin lämmitysjärjestelmä vaatii suuremman tehon pitääkseen sisäilman lämpimänä.
Yläpohjan eristys ei ole tärkeää ainoastaan energiatehokkuuden kannalta, vaan puutteelliset eristeet voivat johtaa myös kondenssiveden kertymiseen. Kondensaatio tapahtuu, kun kostea ilma kohtaa kylmän pinnan esimerkiksi kylmäsillassa, jolloin höyry tiivistyy nestemäiseksi. Lasi- ja kivivillalla kosteus tiivistyy ja maan vetovoima vetää kosteuden höyrysulun päälle näkymättämiin muhimaan. Pitkällä aikavälillä kondenssivesi voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteissa ja johtaa homeongelmiin.
Yläpohjaan on ensiarvoisen tärkeää valita mahdollisimman laadukkaat eristeet. Luonnonmukaiset eristeet kuten selluvilla toimivat erinomaisesti yläpohjassa. Kosteushengittävä selluvilla siirtää kosteutta päinvastoin kuin laski- ja kivivillat. Isommalla alueelle siirtynyt kosteus haihtuu isommalla pinta-alalla sekä ostaa kaikaa kuivemman kelin haihduttamiseen. Nopein ja siten halvin tapa on käyttää puhalluseristeistä, jotka on helppo asentaa suurtehopuhaltimella. Tästä seuraa sähkösäästöä
Ota myös huomioon riittävä tuuletus. Etenkin vanhemmissa omakotitaloissa liiallisesta eristämisestä johtuva puutteellinen yläpohjan tuuletus voi johtaa vakaviin kosteusvaurioihin.
Puhallusvillaeristettyjen yläpohjarakenteiden sisäisen konvektion vaikutuksesta rakenteen lämmöneristävyyteen, sähkösäästöä
Tampereen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmän artikkeli puhallusvillaeristettyjen yläpohjarakenteiden sisäisen konvektion vaikutuksesta rakenteen lämmöneristävyyteen julkaistiin Energy and Buildings –lehdessä. Uraauurtava artikkeli osoittaa, että tutkimuksen aiheeseen liittyvät nykyiset eurooppalaiset laskentastandardit ovat virheellisiä.
Tampereen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmän artikkeli sisäisen konvektion vaikutuksesta puhallusvillaeristettyjen kattorakenteiden lämmöneristysominaisuuksiin julkaistiin arvostetussa Energy and Buildings –lehdessä. Artikkelin kirjoittivat tutkimuksesta vastannut projektitutkija Henna Kivioja ja professori Juha Vinha. Tutkimuksen mukaan eristemassan sisäisestä konvektiosta johtuva lämmönhukka voi heikentää tuntuvasti etenkin puhallettavan lasivillaeristeen lämmöneristävyyttä. Tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska nykyisissä eurooppalaisissa standardeissa sisäisen konvektion määrä oletetaan paljon pienemmäksi yläpohjarakenteissa ja tämä artikkeli on tiettävästi ensimmäinen kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli, joka asiasta on julkaistu maailmalla.
Tutkimus tehtiin osana vuonna 2018 päättynyttä COMBI-hanketta laboratoriomittauksin rakennusfysiikan tutkimusryhmän itse rakentamalla yläpohjarakenteiden rakennusfysikaalisella tutkimuslaitteistolla. Tutkimus vahvisti oletusta siitä, että konvektiovirtaukset katon osalta tapahtuvat niin, että kylmä ilma painuu alas lähellä katon reunoja ja nousee ylös keskialueella. Eristekerroksen sisäinen konvektio syntyy lämpötilaerojen ja painovoiman vaikutuksesta ja esiintyy myös ilmatiiviin muovin päälle asennetussa eristepatjassa. Tutkimuksessa havaittiin ilmiön esiintyvän puhalletussa lasivillassa jo 20 °C lämpötilaerolla.
– Konvektion takia lämmönhukka voi olla jopa 50 % suurempi verrattuna pelkän johtumisen mukana siirtyvään lämpövirtaan, Juha Vinha toteaa. Nykykäytännössä eristetuotteiden tehokkuutta arvioidaan yleensä pelkästään lämmön johtumisen perusteella eikä konvektiota huomioida.
Koejärjestelyissä tutkittiin lasi- ja puukuitupuhallusvillaa 300 mm ja 600 mm eristepaksuuksilla. Muuttujina olivat lisäksi lämpötilaero rakenteen yli, ilmavirtaus eristeen pinnalla sekä kattoristikot. Tutkimuksen mukaan lasipuhallusvillalla havaittiin paljon suurempaa sisäistä konvektiota tutkimuksen olosuhteilla kuin puukuitupuhallusvillalla. Tiheämmällä puukuitueristeellä suurin yksittäinen sisäistä konvektiota kasvattava tekijä oli lämpötilaeron kasvattaminen. Lasipuhallusvillalla taas vastaavasti ilmavirtauksen kasvattaminen ja kattoristikoiden poistaminen rakenteesta.
Sisäinen konvektio on ongelma etenkin kevyen lasivillan tapauksessa, mutta materiaalin tiheys ei ole ainut vaikuttava tekijä. Myös selluvillaeristeen kohdalla on havaittu aiemmin käsin sullomalla merkittävää sisäistä konvektiota, mutta tässä tutkimuksessa puhaltamalla asennetussa selluvillassa lämpövirta lisääntyi konvektion vaikutuksesta vain 0–10 %.
– Tämä johtuu todennäköisesti eristekuitujen erilaisesta asettumisesta puhalluksen yhteydessä. Sen sijaan lasivillan tapauksessa asennustavalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Eristeen rakenteellakin voi näin olla merkitystä sisäisen konvektion määrään. Tiheämmissä levyeristeissä konvektion merkitys jää vähäisemmäksi ja styroxin ja uretaanin tapaisissa umpisoluissa eristemateriaaleissa sitä ei esiinny lainkaan, Vinhan kertoo.
Suosittelemme suorasähkötaloja ja muitakin sähkösäästöön sekä energiasäästöön mikälin ei ole sähkölämmitteinen talo! Asiakaallamme Urjalassa käy puukattila huomattavasti vähemmän, kun asensimme sellivillaa 20 cm lisää yläpohjaan.
